Seitsemän munasolua. Vain seitsemän. Olen hieman pettynyt punktion tulokseen, mutta jos vaikka laatu korvaisi määrän. Niivvarmaan. No, näillä mennään ja jos jotain siirrettävää on, niin maanantaina klo 14 tuoresiirtoon. Tänään illalla aloitan Crinonen, huomisesta alkaen 2 x vrk:ssa.
Toimenpide sinällään meni ihan hyvin; jätin kivuliaan puudutuksen väliin tällä kertaa, niin kipujakin oli vähemmän. Aina mä löydän kumminkin jotain nuristavaa ja tänään se oli se, että tiistaina meille sanottiin meidän olevan ekana toimenpidevuorossa ja että meidän tulisi ilmoittautua jo hyvissä ajoin ennen kasia. Olimme kuitenkin vasta neljänsiä (vai viidensiä?). Otti päähän, kun tulin aamuspinningistä tosi reipasta kävelyä sairaalalle klo 7.50 ja loppujen lopuksi olisi ollut aikaa vaikka kunnon salitreeniin/venyttelyyn/aamiaiseen spinun jälkeen, mutta toimenpiteeseen pääsimme vasta kympin jälkeen. Joo, ei oo monesta tunnista kyse, mut otti silti päähän odotella noinkin inhottavaa toimenpidettä. Tuntui, että Oxynormin ym. lääkkeiden paras vaikutuskin meni ohi. Mutta liukuhihna on liukuhihna, eipä siinä operoitavia esineitä (joita potilaiksi tai ihmisiksikin voisi kutsua) paljon mietitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti