Oon nyt ollut niin maassa, että eipä oo hetkeen tullut tällaista koettua... Eihän se nyt mikään shokkiuutinen ollut, että heti ekasta ICSIstä ei tärpännyt. Tiesinhän mä, että todennäköisyys sille oli alle puolet eli 45 %. Mutta silti ne odotukset ja toiveet pääsi liian korkealle... Ajatukset lähti harhailemaan jo ensi kesään, äitiyslomalle jäämiseen ja alkusyksyyn, jolloin mulla olisi haaveissani ollut jo oma pieni, suloinen nyytti sylissäni. Nyt ne kaikki suloiset unelmat onnesta ja omasta perheestä pyyhittiin taas pois. Kuinka monta kertaa ehdin vielä ne unelmat maalailla omassa mielessäni ja kuinka monta kertaa ne multa vielä viedään? Toteutuukohan unelma ikinä, rikonko tässä vain itseni? Olisi niin paljon helpompaa, jos tietäisin vastauksen. Olisi se vastaus sitten mikä tahansa. Nyt ei voi muuta kuin yrittää jaksaa päivä kerrallaan, tuo huominen tullessaan mitä tahansa.
Voimia :( <3
VastaaPoistaKiitos <3 Koitan keräillä itseäni nyt pari päivää ja aloittaa uuden vuoden vähän positiivisemmalla mielellä.
Poista