Tänään oli kp 6 ja eka seurantaultra. Kävin työpaikan lähellä olevalla yksityisellä lääkäriasemalla, jossa työskentelee pari lapsettomuuslääkäriä. Varmistin etukäteen lapsettomuusklinikalta, että tämä on ok. Olimme käyneet tällä lääkärillä jo aukiolotutkimuksessa ja sen perusteella jäi hyvä fiilis hänestä, joten oikein mielellämme kävimme juuri hänen vastaanotollaan. Vaikka kyllähän tämä ultraus jännitti, kun ei ole ollut mitenkään sellainen olo, että munarakkuloita kasvaisi mitenkään normaalia enempää.
Heti ultrauksen aluksi lääkäri totesi, että täällähän näyttää tosi hyvältä :D Rentouduin varmaan silmissä! Siinä sitten laskeskeli, että yhteensä 15 munarakkulaa, jotka kokonsa puolesta voisivat olla punktiopäivänä hyvällä mallilla. Pari pienempääkin oli näiden lisäksi. Isoimmat rakkulat olivat noin 14-millisiä, mikä on omasta mielestäni aika paljon, kun ottaa huomioon, että olen pistänyt Bemfolaa vasta neljänä iltana. Kohdun limakalvo oli 5,7 mm ja rakenne hyvä eli sekin kiertopäiviin nähden kaikinpuolin lupaava. Kuulemma tällainen lukumäärä on paras mahdollinen: suurempi follikkelimäärä ennustaa usein huonoa munasolujen laatua. Huh, mikä helpotus... Aloitin tänään sitten jarrulääkityksen eli pistän iltaisin Bemfolan lisäksi myös Orgalutrania. Mukavasti palaa (mieheni) rahaa jo pelkästään näihin lääkkeisiin... Mutta ilmeisesti ihan oikea lääkitys mulla, kun noin hyvin on tullut munarakkuloita, mutta kuitenkaan ei ole pelkoa hyperstimulaatiosta :)
Viikonlopuksi tuli kuntoilukielto, koska silloin rakkulat ovat jo sen verran isoja ja alavatsa turvoksissa, että pitää ottaa iisisti. Miten mä pystyn oleen KOKO viikonlopun käymättä jumpassa/spinningissä/salilla?! Ja varmaan punktion ja alkionsiirron jälkeenkin ois hyvä ottaa iisisti jonkin aikaa.
Mutta huomenna selviää jatko. Jännää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti